Huh, nyt on (toivottavasti) kaikki matkajärjestelyt tehty ja lento lähtee vajaan 12 tunnin kuluttua. Helsingistä Pariisiin ja Pariisista Souliin. Olen perillä 2.9 paikallista aikaa seitsemän aikoihin aamulla. Sitten on nelisen tuntia aikaa selvittää tie Soulin Olympic Parkteliin jossa tapaamme kaikkien vapaaehtoisten kanssa. 3.9 hajaannumme ympäri Koreaa omiin projekteihimme. Green Dreamiin tulee kanssani eräs Indonesialainen tyttö. Olen siis ainut eurooppalainen koko maakunnassa.

Tämä viimeinen päivä on kulunut kuin unessa. Tai jossain horroksessa. Koko ajan on ollut kiire hoitaa viimeiset asiat ja pakkaaminen mutta silti katson ihmisiä Helsingin ruuhkassa eri tavalla, kuin lasin takaa. Helsingissä elämä jatkuu samaan malliin ja itse en ole sitä kolmeen kuukauteen todistamassa. Outoa. Myös ajatus siitä että on erossa rakkaastaan on saanut kyyneleet kohoamaan silmiin viimeisen parin viikon ajan harva se ilta. Onneksi läksiäisjuhlat olivat todella onnistuneet ja niistä jäi paljon hyviä muistoja!

Rokotukset on hankittu. A -hepatiitti, jäykkäkouristus, kurkkumätä, hinkuyskä ja Japanin aivokuume. Mukaan on pakattu musiikkia, kirjoja (aion aloittaa Harry Potterit, sillä lienen ainut ihminen maailmassa joka ei ole niitä lukenut), vaatteita, päiväkirja, hyttysmyrkkyä, aurinkovoidetta, villasukat ja paljon kuvia ystävistä, sukulaisista ja rakkaista. Saapumispäiväksi Souliin on luvattu 27 astetta lämmintä. Kun palaan marraskuussa, on lämpötila Etelä-Koreassa jo kymmenen alapuolella.

En luultavasti nuku tänä yönä. Seuraava raportti heti kun löydän Koreasta netin...